17.4.2022 Otin korvanappeihin Jipun äänikirjan ja suuntasin kävelylenkille.

Ensimmäinen kävelylenkki näissä maisemissa uskoon tulon jälkeen ja ensimmäinen lenkki kotinurkilla ilman Taavia ja Tyyneä.

Kuljin tuttuja metsäpolkuja ja junarataa pitkin. Löysin paljon leskenlehtiä ja ilmassa tuoksui savinen maa.

Oon vuosien varrella tykännyt tosta tietystä kävelylenkistä, joka kulkee pienen puutaloalueen ohitse ja vie mäelle, mutta en ole fyysisesti pystynyt tekemään sitä kävelylenkkiä sen jälkeen, kun 2017 sairastuin. Tänään sen tein. Hitaasti. Rauhassa. Nauttien.

Tuntuu, että elämään on tullut paljon "ekoja kertoja" ja paljon hetkessä elämisen tuomaa iloa. Vasta kun on menettänyt paljon, on oppinut arvostamaan hetkessä elämistä ja niitä pieniäkin siunauksia, joita Herra meiän elämään antaa.

Ihanaa pääsiäistä ja olkaa siunattuja.❤✝️😊