28.5.2023 Näin viimeyönä unen. Siinä unessa ulkona satoi kaatamalla. Myrsky oli kova. Ukkosti ja salamoi, tuuli oli myrskytuulen kaltainen ja vettä oikein lainehti joka paikassa. 

Olin itse sisällä, mutta kotini ikkuna oli auki. En ollut jotenkin ymmärtänyt sen olevan auki ja sieltä oli satanut vettä sisälle niin, että ikkunalaudat lainehti vettä ja lattian laminaatti oli jo ehtinyt nousta kupruille ikkunan alta. 

Riensin sulkemaan ikkunan ja kuivaamaan hädissäni vesiä. Sisällä kodissani oli paljon läheisiä ihmisiä. Pyysin äitiäni tuomaan pyyhkeitä lisää.

Samassa näin kuinka ikkunan yläreunasta alas alkoi valua vettä. Ikkuna vuosi pahasti. Se ei ollut tiivis. Kun avasin ikkunan uudestaan, jotta näen missä vika piilee, näin kuinka ikkunan puinen kehys oli suurilla halkeamilla. Vaaleat terävät puunsyyt näkyivät ja ymmärsin, että ikkunapoka oli totaalisen rikki. Tulin surulliseksi. 

Aloin äsken miettiä tota unta. Maailmalla myrskyää nyt tosi kovin. Jos meidän sydämen on täyttänyt ainoastaan meidän läheiset ihmiset ja meidän sydämen silmät katselee vain sitä, maailman huolet ja murheet pääsee tulvimaan sisälle vaikka kuinka yritettäisiin sulkea myrsky ulos meiän elämästä.

Meiän pitäis rukoilla Jumalalta apua korjata meiän sydämen silmät näkemään tärkein eli Jeesus ja auttamaan meitä kohottamaan katse myrskyn yli Jeesukseen.

Jeesus oli Raamatussa ja on tänä päivänäkin se, joka voi tyynnyttää myrskyn. Hän tuo rauhan sydämeen ja kuljettaa meiät myrskyjen läpi, jos me vain suuntaamme katseemme Häneen.

Siunattua viikonloppua just sulle.❤