*Koettele kaikki tämän blogin kirjoitukset Raamatun Sanan kautta.*

Miten aloitin rukoilemisen? | Oletko törmännyt elämässäsi tilanteeseen, jossa mietit miten aloittaa rukoilemisen? Tai onko sinulle epäselvää se, mitä rukoillessa tulisi sanoa? Tämä sama asia oli minullekin tuttua ennen elävään uskoon tulemista ja ihan uskoon tulon alkumetreillä.

Joskus ennen kuin itse tulin elävään uskoon, mietin monesti mistä uskovat ystäväni löytävät niin hienoja sanoja rukouksiinsa. Mistä he löysivät täydellisiä lauseita toisensa perään ja saivat puettua ajatukset selkeiksi kokonaisuuksiksi rukouksessa.

Oma rukoilemiseni oli sitä, että jouduin paperille kirjoittamaan etukäteen mitä halusin sanoa. Kuvittelin jotenkin, että rukoileminen ja Jumalalle juttelu kuuluu olla hienojen sanojen sanomista ja korulauseiden puhumista. Ajattelin, että rukoillessa kuuluu puhua selkeästi jäsenneltyjä lauseita ja käyttää yleviä sanoja.

Helpotan sinua heti kertomalla, että näinhän sen ei tarvitse olla. Ei todellakaan.

Jumalalle tärkeintä on se, että haluan olla yhteydessä Häneen. Se on kaikista tärkeintä. Uskoin, että ajan kanssa löydän kyllä itselleni sopivimman tavan, oikeat sanat ja opin miten rukouksessa käydään vuoropuhelua Jumalan kanssa.

Tähän postaukseen olen koonnut 5 kohtaa miten minä aloitin rukoilemisen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Miten olla lähellä Jeesusta? 5 vinkkiä

Näin aloitin rukoilemisen:

1. Jeesus auta!

Joskus voimme olla sellaisessa tilanteessa, että rukoileminen on jostain syystä tehty täysin mahdottomaksi. Silloin ainakin itseni oli turha yrittää lausua moni sanaisia lauseita.

Itselläni oli tuollainen tilanne, kun omassa elämässäni kävin suuria hengellisiä taisteluja. Joskus huuleni olivat kuin halvaantuneet. Silloin sain huudettua ainoastaan: Auta Jeesus! Ja se riitti.

Jeesus haluaa minun huutavan häntä apuun hädän hetkellä. Se on tärkeintä. Se, että tukeudun Jeesukseen.

2. Isä meidän-rukous

Isä meidän on rukous, jonka Jeesus on itse meille opettanut. Se on voimallinen rukous ja pitää sisällään kaiken tärkeän. Rukoilin sitä jo lapsena ja nuorena aina, kun pelkäsin jotakin. Kun minua pelotti todella paljon, tämä rukous toi sisälleni takaisin rauhan. 

Rukoillessani Isä meidän rukousta, mietin sen sanoja. Mitä rukouksessa oikeastaan sanotaan. Kun tuon rukouksen sanat avautuivat kokonaisuudessaan minulle, ymmärsin kuinka voimallinen Isä meidän rukous on.

Pääset lukemaan Isä Meidän rukouksen tästä.

3. Ajan ottaminen rukoukselle JOKA PÄIVÄ

Tämä on minulle nyt terävöitynyt viime aikoina. Huomasin, että jos en ota tietoisesti aikaa joka päivä rukoukselle, se helposti unohtuu ja jää arjen kiireen keskellä vain hätäiseksi heippaukseksi Jumalan suuntaan.

Jos siis saan vinkata kaikella rakkaudella, niin ota joka päivä reilusti aikaa rukoukselle. Rukous on kahden keskeistä aikaa minun ja Herran kanssa. Se on hetki, jolloin voin kertoa avoimesti mieltäni painavat asiat Hänelle. Se on myös hetki, jolloin voin hiljentyä kuulemaan mitä Hänellä on sanottavaa minulle. 

Itse rukoilen aamulla heti kun herään ja teen yhtään mitään muuta. Makoilen sängyllä ja keskustelen rukouksessa Jeesuksen kanssa. Kiitän, pyydän siunausta ja jätän päiväni Hänen huomaansa. Puen myös aamurukouksessa päälleni Jumalan taisteluasun. Usein tuon aamun rukoushetken päätteeksi luen myös Raamattua.

Rukoilen myös usein päivän aikana. Aina, kun tulee sellainen olo, että hetki Jumalan kanssa olisi paikallaan, hiljennyn arjen askareiden lomassa rukoilemaan. Tosi usein, kun lähden koiran kanssa lenkille, huomaan lenkin ajan rukoilevani. Se on rauhallinen ja säännöllinen hetki, joka on helppo käyttää rukoukseen.

Illalla ennen kuin menen nukkumaan jaan vielä päivän tapahtumat Herran kanssa ja vietän hetken rukouksessa. Rukous auttaa minua rauhoittumaan ja keskittymään olennaiseen.

4. Jos ei sanoja löydy

Joskus voi käydä niin, ettei löydä sanoja. Silloin voi olla vain hiljaa. Jumala kuulee hiljaisimman huokauksenkin. Häneltä mikään ajatukseni ei ole salassa. Jos siis tuntuu, etten osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, niin voin vain hiljentyä yhteyteen Taivaan Isän kanssa.

Halutessasi voit kurkata blogistani valmiita rukouksia eri teemoista. Blogiini ilmestyy joka maanantai rukous. Rukouksien teemat vaihtelevat viikoittain ja pyrin löytämään ajan kanssa blogiini rukouksia elämän joka tilanteeseen. Olen tämän, kuten bloginikin jättänyt täysin Herran haltuun.

5. Toisten puolesta rukoileminen tuo syvyyttä rukouselämään

Helposti rukouksissamme keskitymme pyytämiseen. Pyydämme itsellemme kaikkea, joskus jopa aivan arkisia ja turhia asioita. Rukouksen tarkoitus ei kuitenkaan ole olla kauppalistan tapainen toiveluettelo. Sen tarkoitus on keskittyä yhteyteen Jumalan kanssa. 

Jos me aina vain keskitymme itseemme ja teemme sen myös rukouksessa, miten täyttä elämää me elämme?

Kokeilin rukoilla muiden puolesta ja se muutti rukouselämäni aikalailla. Itse huomasin, että helpointa on aloittaa rakkaimmista ja läheisimmistä ihmisistä. Mutta kun aloin rukoilla niidenkin puolesta, jotka eivät ole elämäni tärkeimpiä ihmisiä, niiden ihmisten puolesta, jotka ovat tehneet jotakin väärää minua tai läheisiäni kohtaan sekä sellaisten ihmisten puolesta, joita en edes tunne, mutta joihin törmään arjessani, voin sanoa, että rukouselämäni on syventynyt huomattavasti.

Voin kertoa, että hämmästyin kuinka paljon täydempää rukouksesta tulee, kun käänsin katseen omasta navasta poispäin ja rukoilin muiden ihmisten puolesta.

Miten sinä aloitit rukoilemisen?

Rakas Jeesus Kristus

Kiitos, kun saan aloittaa tämänkin päivän omistamalla sen sinulle.

Jätän elämäni tänäkin aamuna Sinun käsiisi ja luotan siihen, että Sinä huolehdit minusta.

Nöyränä kiitän nimesi ja veresi suojasta ja puen päälleni taisteluasusi rakas Herra.

Siunaa ja suojaa kotini, rakkaani sekä päiväni tapahtumat.

Anna minulle tänäänkin viisautta ja rohkeutta toimia parhaani mukaan Sinun tahtosi mukaan.

Ylistetty olkoon Sinun nimesi ja veresi Jeesus Kristus!

Aamen.

*Koettele kaikki tämän blogin kirjoitukset Raamatun Sanan kautta.* 

Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: 

»Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan.»

Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.

Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää. Vaikka viereltäsi kaatuisi tuhat miestä ja ympäriltäsi kymmenentuhatta, sinä säästyt.

Saat omin silmin nähdä, miten kosto kohtaa jumalattomia. Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi.

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat maahan jalopeuran ja lohikäärmeen.

Herra sanoo: »Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun. Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä, hän saa nähdä, että minä autan häntä.» Psalmi 91 

Olin alunperin kirjoittamassa tänään aivan toisesta aiheesta, mutta sitten luin blogini lukijalta tulleen viestin. Koin, että minun tulee vastata hänelle myös näin blogin välityksellä, sillä aihe, josta hän toivoi minun kirjoittavan, on todella ajankohtainen myös itselleni.

Oletko ajatellut, että ongelmasi kaikkoavat, kun tulet uskoon? Että kaikki vaikeudet häviävät kuin taikaiskusta siinä hetkessä, kun otat Jeesuksen elämääsi ja tulet elävään uskoon.

Voin kertoa, ei se niin mene. Ei ainakaan suurimmalla osalla.

Me nimittäin elämme maailmassa, joka on syntinen paikka. Maailman henki on täysin erilainen, kuin sinussa uskovaisessa oleva ja vaikuttava Pyhä Henki.

Meitä uskossa oleviakin tullaan koettelemaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Riittämättömyyden tunne

Onhan se helppoa olla iloinen uskova, kun asiat elämässä on hyvin. Silloin uskossa pysyminen on helppoa. Mutta mitä tapahtuu, kun maailman henki puhkuu ja puhaltaa arjessamme täydellä voimalla?

Pelot voivat vallata mielemme hetkessä. Kuin Pietari kääntäessään katseensa pois Jeesuksesta, mekin alamme vajota. Me vajoamme ja vajoamme ja pelko sekä ahdistus ottavat meistä enemmän ja enemmän valtaa. Siinä hetkessä meidän uskomme punnitaan. Se on hetki, jolloin uskosi on todellisella koetuksella.

Minua koeteltiin eilen todella kovasti. Olin valmis luovuttamaan. Itkin yksin vessassa piilossa ja huusin Jeesukselle, että ottaisi minulta ristini pois harteiltani. Luovuttamiseni oli millimetrin päässä.

Mutta sitten. Jostain takaraivosta takoi päähäni ajatus: Nyt nainen ryhdistäydy. Kohtaa pelkosi ja hoida homma himaan!

Ja niin minä tein. Pyyhin kyyneleet, ajoin kohti pelkojani ja tein asian, vaikka pelko kuristi kurkkua ja väänsi vatsan umpisolmuun. Sielunvihollinen todellakin yritti kaikkensa minun uskoni nujertamiseksi. Se oli rajua, rumaa ja todella pelottavaa.

Mutta minä luotin uskon siskojeni tsemppauksiin ja rukoustukeen. Minä uskoin, että Jeesus on minun rinnallani ja että minä olen oikealla tiellä. Ja niin onnistuin voittamaan tuon esteen. Onnistuin tekemään tarvittavan peloistani ja ahdistuksestani huolimatta.

Vaikka mieleeni sielunvihollinen syötti pelkoa, epäilystä ja huonoja ajatuksia, minä en antanut niiden ajatusten voittaa sitä ajatusta, että Jeesus seisoo vierelläni ja kannattelee. Hän on siinä aina. AINA!

Ja heti, kun huudamme Häntä apuun, hän tarttuu meitä käteen ja nostaa meidät pinnalle.

Meistä se pinnalle nostaminen voi tuntua ikuisuudelta, mutta me nousemme. Ja me teemme sen vain uskomalla Jeesukseen.

Sain muuten myös viestin eräältä toiselta lukijaltani, joka kertoi, että hänen seurakuntansa on kääntänyt hänelle selkänsä hänen heikkoutensa tähden.

Aloin pohtia, että millainen on se seurakunta, joka jättää heikoimpansa yksin. Minä en olisi selvinnyt ilman kolmea uskon siskoani. Yhtä heistä Jeesus käytti riuhtaistakseen minut pois pimeydestä. Toista Jeesus on käyttänyt minun rauhoittamiseen ja rohkaisemiseen näillä edellä kertomillani epäuskon hetkillä. Ja kolmatta siskoa Hän on käyttänyt minun opettamiseen ja ohjaamiseen vanhimman roolista käsin. Nämä kolme siskoa on Jumala ohjannut tielleni, jotta en joutuisi olemaan uskossani yksin.

Olen paljon miettinyt sitä, että uskoontulon yhteydessä pitäisi jokaiselle olla edes yksi oma uskonsisko tai -veli, joka kulkisi lempeästi rinnalla ensiaskeleiden ajan.

Olin eräänä päivänä mukana katuevankelisoimassa. Oli upea vierestä seurata miten rohkeasti uskovat veljet ja siskot juttelivat Jeesuksesta tuntemattomille kadulla. Mutta yhtä asiaa jäin miettimään. Mitä tapahtuu sille, joka siinä kadulla ottaa Jeesuksen elämäänsä. Hän on Jeesuksen oma, mutta yksin täällä maailmassa.

Jos hänellä ei ole ketään uskovaa lähipiirissä, eikä aiempaa seurakuntayhteyttä, kuka hänelle opettaa? Sillä Jeesushan lähetyskäskyssään sanoi:

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa."

Tuota opetusosiota olen itsekin kaivannut kipeästi lisää. Herra on minua opettanut arjessa, uskon siskoni ovat opettaneet minulle paljon käytännön kautta, mutta jotenkin olisin kaivannut etenkin Raamatun tutkimisessa lisää tukea.

Me emme saa jättää ketään yksin. Vaikka Jeesus seisookin meidän vierellämme, me tarvitsemme toiselle puolelle rinnallemme seisomaan luotettuja uskon sisaria ja veljiä. Meidän tehtävämme on tukea ja rohkaista toisiamme. Varsinkin silloin, kun huomaamme toisen olevan vaikeuksissa maailman hengen kanssa.

Ketä sinä voisit tukea tänään uskossa tai olisitko itse uskossasi vailla tukea?

*Koettele kaikki tämän blogin kirjoitukset Raamatun Sanan kautta.*

Kun ääni päässäsi sanoo, että olet riittämätön. Epäonnistunut. Et tarpeeksi hyvä. Haluan sinun muistavan yhden asian: TAISTELE! Taistele niitä ajatuksia vastaan.

Se ääni päässäsi kuuluu maailmalle. Maailman ääni on sellainen ääni, jota et tule koskaan miellyttämään, vaikka kuinka kovasti yrität. Maailman ääni syöttää päähäsi valheita. Niin hienovaraisia valheita, että niitä on välillä melkein mahdotonta huomata valheiksi.

Maailman ääni kertoo sinulle valheita. Valheita sinusta, jotta sinä jatkaisit yhä kovemmin yrittämistä. Sellaisten asioiden tavoittelua, jotka eivät oikeasti ole olennaisia. Sellaisten asioiden tavoittelua, jotka eivät paina höyhenenkään vertaa sitten, kun tulee loppupunnituksen aika.

Herra haluaa muistuttaa sinua siitä kuka oikeasti olet. Olet rakas Jumalan lapsi.

Olet paljon enemmän, kuin maalliset saavutuksesi. Olet paljon muutakin kuin elämäsi matalimmat tai korkeimmat kohdat. 

Herra haluaa muistuttaa, että sinussa on rakkautta silloinkin, kun sinusta tuntuu siltä, että olet täysin tyhjä.

Hän haluaa muistuttaa sinua siitä, että silloinkin, kun sinä tunnet itsesi heikoksi, olet vahvempi kuin uskotkaan.

Joskus meistä saattaa tuntua, ettemme kuulu tänne. Ettemme sovi mihinkään muottiin, vaikka kuinka yritämme. Joskus tuo kaikki saa meidät tuntemaan olomme yksinäiseksi.

Mutta Herra haluaa sinun tietävän, että sinä kuulut aina Hänelle. Olet Hänen rakas lapsensa. Perillinen. Sinä et ole yksin. Ja sinä kuulut johonkin. Se jokin on Jumalan perhepiiri. Kun vain uskot.

Usko.

Sillä ainut asia, joka sinulle pitäisi olla tärkeätä on se, mitä Isä sinusta ajattelee. Sillä Hän tuntee sinun arvosi.

Sillä sinä et ole heikko. Et riittämätön. Et epäonnistunut.

Sinä olet Jumalan lapsi ja Hänen kuvaksi luotu.

Ja Jumala on rakkaus.

Siis usko.

Sinä riität!

Postauksen inspiraationa toimi Jumala ja taustalla kirjoittaessani soi Lauren Daiglen biisi nimeltä You Say.

Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.

Herra kirkastakoon kasvonsa teille

ja olkoon teille armollinen.

Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne

ja antakoon teille rauhan.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Aamen.

*Koettele kaikki tämän blogin kirjoitukset Raamatun Sanan kautta.*

Miksi halusin käydä kasteella?

Olen lapsena kastettu osaksi ev.lut. seurakuntaa. Miksi siis halusin käydä nyt aikuisena uudelleen kasteella ja miksi valitsin Helluntaiseurakunnan?

Ev. Lut. kirkossa lapsi kastetaan seurakunnan jäseneksi. Kristillisten tapojen opettaminen jää vanhempien ja kummien tehtäväksi, jos seurakuntayhteyttä ei lapsella ole.

Omalla kohdallani opetus tapahtui seurakunnan taholta. Olin aktiivisesti osallisena kotiseurakuntani toiminnassa lapsesta lähtien ja yhteys jatkui teinivuosille asti. Rippikoulun jälkeen kuitenkin maailma imaisi minut mukaansa ja eksyin uskosta. Palasin töihin seurakuntaan viideksi vuodeksi, mutta elin kuitenkin maailmassa, joka oli niin kaukana kristillisistä arvoista, kuin vain olla ja voi.

Nyt jopa kyseenalaistan aiemman uskoni. Olinko sittenkään uskossa vai luulinko vain olleeni... 

Noh, sitten vuosikymmen myöhemmin tulin voimallisesti uskoon. Koin vahvan uskoon tulon ja sen seurauksena elämäni meni päälaelleen.

Itselläni uskoontuleminen tarkoitti tiettyjä kokemuksia, jotka ajoivat minut tilanteeseen, jossa huusin Jeesusta apuun. Minä omalla suullani tunnustin uskovani Jeesukseen Kristukseen. Minä myös ääneen vannoin irtisanovani kaikki siteet henkivaltoihin, joiden kanssa olin "työskennellyt" aiemmin. Jätin sen kaiken taakseni ja valitsin seurata Jeesusta. Tunnustin myös tehneeni syntiä ja pyysin syntejäni anteeksi Herralta. Otin Jeesuksen sydämeeni ja omistin elämäni Hänelle.

Kun olin tuon kaiken tehnyt, sydämeni valtasi sellainen rauha, jota en koskaan elämässäni ollut kokenut. Pelko väistyi ja tilalle tuli rauha.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Menneiden pelkojen voittaminen ja uusi alku

Aikuiskaste vai uskovien kaste?

Tunnustin myös oman uskoni vapaaseurakunnan edessä ns. todistuksen kautta ja puhuin asiasta ystävieni kanssa. Ja aloitin tämän blogin.

Kävin vapaaseurakunnassa ystävieni kanssa ja puhuimme siellä kasteelle menosta ja minulle opetettiin mitä se tarkoittaa. Tiesin, että minun kuuluu käydä kasteella, mutta ei enää ev.lut. seurakunnassa.

Valitettavasti tuolla vapaaseurakunnalla ei ollut vallitsevan koronatilanteen ja resurssien takia mahdollista silloin kastaa minua. Niinpä jäin odottamaan. Rukoilin Jumalalta, että Hän ohjaa minut oikeaan seurakuntaan.

Niinpä sitten mutkien kautta eksyin katsomaan Kotikirkon eli Helluntaiseurakunnan Youtube striimausta. Jostain syystä itselleni hyvin epätyypillisesti tartuin puhelimeen ja soitin helluntaiseurakunnan vanhimmalle ja kysyin voinko päästä kasteelle.

Kävimme ystäväni kanssa juttelemassa vanhimman kanssa tilanteestani ja tutustumassa kasteen käytännön asioihin.

Minulle kasteella käyminen tarkoitti kaiken vanhan taakse jättämistä. Uudelleensyntymistä.

Helluntaiseurakunnassa kastetaan vain uskovia. Omalla suullaan uskonsa ja Jeesuksen Kristuksen ristin työn tunnustavia. Kastetta täytyy itse pyytää ja se on tehtävä oikeista lähtökohdista. Siksi aivan pieniä lapsia ei kasteta Helluntaiseurakunnassa. Helluntaiseurakunnassa tehtävä upotuskaste on näin ollen nimeltään uskovien kaste.

Voit käydä lukemassa tarkemmin aiheesta täältä: Helluntaiseurakunta, mihin uskomme?

Me ihmiset voidaan pelastua yksin uskosta ja yksin armosta. Mitkään kikka kolmoset ja oikotiet eivät pelastusta tuo.

Kun nousin kastealtaasta pinnalle, olo oli kuin vauvalla, joka ottaa ensimmäiset henkäykset syntymisen yhteydessä. Se tuntui pelottavalta, mutta samalla vapauttavalta. Haukoin henkeäni monta kertaa ja lopulta suustani pääsi sanat:

"Kiitos Jeesus!"

 

Kirjoitan Terveisin Hanna -blogia kutsumuksesta ja rakkaudesta Jeesusta sekä kirjoittamista kohtaan. Blogini on myös tapani palvella ja jakaa evankeliumia eteenpäin.

Jos koet blogini asian tärkeäksi ja mietit miten tukea Terveisin Hanna -blogiani, voit halutessasi tukea blogini toimintaa muutamalla tavalla.

Helpoin ja tärkein tapa tukea, on jakaa blogipostauksiani ystävillesi eri somekanavissa.

Voit myös seurata blogiani Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa. Kun näet somessa blogini julkaisun, olisi mahtavaa, jos tykkäisit julkaisusta ja kommentoisit julkaisuun jotakin. Se parantaa julkaisujeni näkyvyyttä ja näin blogini tavoittaa yhä laajemman joukon ihmisiä.

Kiitos, kun autat!

Siunausta päivääsi!

Minä uskon Jumalaan,

Isään, Kaikkivaltiaaseen,

taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,

joka sikisi Pyhästä Hengestä,

syntyi neitsyt Mariasta,

kärsi Pontius Pilatuksen aikana,

ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,

astui alas tuonelaan,

nousi kolmantena päivänä kuolleista,

astui ylös taivaisiin,

istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella

ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen,

pyhän yhteisen seurakunnan,

pyhäin yhteyden,

syntien anteeksiantamisen,

ruumiin ylösnousemisen

ja iankaikkisen elämän.

*Koettele kaikki tämän blogin kirjoitukset Raamatun Sanan kautta.*

Miten olla lähellä Jeesusta? | Uutena uskossa voi olla vaikeata tietää mistä aloittaa. Mistä tietää miten tulla lähelle Jeesusta? Mikä on kaikista tärkeintä ja miten omaa uskoa voi vahvistaa ihan perusarjessa?

Kuuluuko uskossa ollessa noudattaa tiukkoja rutiineja, sääntöjä ja ohjeistusta? Mistä löytää aikaa oman uskon harjoittamiseen? Mitä, jos joskus tulee päiviä, jolloin kiire ja stressi vie kaiken huomion?

Miten ihan tavan tallaaja voi omassa arjessa olla lähellä Jeesusta? Vaatiiko se suuria ponnisteluja ja juhlallisia menoja?

Voin lohduttaa: Ei tarvitse. Jeesuksen lähelle on helppo tulla, olla ja jäädä. Se ei vaadi ponnisteluja, eikä suuria eleitä.

Tässä postauksessa kerron sinulle viisi helppoa tapaa, jolla itse olen lähellä Jeesusta ja jotka voi kuka tahansa ottaa osaksi omaa elämää.

Näin pääsen lähelle Jeesusta

Vaikka itse olen ollut seurakunnan toiminnoissa mukana lapsesta asti, tiedän nyt ettei uskoni ole ollut vahva. Jos nimittäin uskoni olisi ollut vahva, ei paholainen olisi päässyt elämääni. 

Tuolloin kävin kyllä ahkerasti seurakunnassa, mutta tietyt asiat tuntuivat vierailta ja vaikeilta. Ne jopa nauratti ja kun näin ihmisten tekevän niitä asioita, ne aiheuttivat minussa kiusaantumisen tunnetta. Pidin vahvasti uskossa olevia ihmisiä "hihhuleina".

Muistan myös miettineeni, että miten jotkut silloiset kaverini löysivät rukouksiin sanansa. Minun piti aina rippikouluisosena ollessanikin kirjoittaa rukoukset etukäteen paperille, jotta keksin mitä sanoa. Ajattelin, että rukouksen pitää olla jotakin ylimaallista. Hienoja sanoja toistensa perässä, jotka muodostavat täydellisiä lauseita ja kirkkaan ajatuksen, sekä punaisen langan. Voi kuinka harhateillä olinkaan.

Raamattu tuntui minusta vaikeaselkoiselta paksulta järkäleeltä, joka sisälsi vaikeita sanoja ja nimiä ja jossa puhuttiin ihmeellisin vertauksin, joita en ymmärtänyt ollenkaan. Osasin Raamatusta ne perinteiset Jeesuksen opetukset ja luomiskertomuksen, mutta siihen loppui mielenkiintoni kyseistä opusta kohtaan. Se kertoo siitä, kuinka hukassa jo tuolloin olin.

Kun tulin uskoon vuosikymmeniä myöhemmin, minulle annettiin ensimmäisenä käteen Uusi Testamentti ja annettiin tarkat ohjeet, miten minun kannattaa jatkossa tehdä. Kokosin tähän postaukseen ne "ohjeet" joita minä sain ja joita olen siitä lähtien päivittäin pyrkinyt tekemään.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä: Menneiden pelkojen voittaminen ja uusi alku

Kuinka otin Jeesuksen osaksi arkea?

1. Rukoileminen

Rukoileminen on tapa olla yhdessä Taivaan Isän sekä Jeesuksen Kristuksen kanssa. Se on ainut tapa, jolla voin olla kahden kesken Hänen kanssaan.

Rukous on myös asia, jota paholainen vihaa ja pelkää, sillä rukous vahvistaa minun yhteyttäni Isään. Mitä vahvempi yhteys minulla on Isään, sitä heikompi vaikutus paholaisella minuun on. Rukouksessa vahvistan myös Jumalan minulle antamaa taisteluasua. Mitä vahvempi olen, sen helpompi minun on vastustaa pimeyttä ja paholaisen valheita.

Rukouksen ei tarvitse olla hienoja korulauseita. Se on minun aitoa puhetta Jumalalle. Se on sitä, kun lopetan vaatimisen sekä pyytämisen ja asetun yhteyteen ja luotan, että Jumala kantaa. Rukous on kuin puhelu luotetuimmalle ystävälle.

Rukoilen joka päivä. Otan sille aikaa. Mieluiten runsaasti, sillä se ohjaa minua koko muun päivän oikeaan suuntaan. Itse rukoilen joka aamu. 

Tuon ajatukseni Isän eteen, rukoilen ihmisten puolesta ja pyydän suojelusta ja ohjausta päivälle. Kiitän Herraa erilaisista asioista, kuten mm. siitä, että olen saanut luovuttaa elämäni Hänelle ja ottaa Hänet sydämeeni. Kiitän usein myös siitä, että saan luottaa elämäni, huoleni ja pelkoni Hänen käsiinsä.

Vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän ja niukasti vettä, hän, sinun opastajasi, ei enää kätkeydy. Omin silmin sinä saat nähdä hänet.  Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen: – Tässä on tie, kulkekaa sitä.

Jesajan kirja 30:20‭-‬21

2. Raamatun lukeminen

Raamatun lukeminen on tärkeää, jotta opin miten elää Jumalan tahdon mukaan. Uskossa eläminen on paljon muutakin, kuin 10 käskyn noudattamista ja kirkossa käymistä. Itse ajattelen, että Raamattu on  oma opaskirjani. Opas, jonka avulla selviän tämän maailman houkutuksista, kiusauksista ja pimeydestä voittajana.

Minua auttoi se, kun opin että Raamattuja on eri painoksia ja eri painoksissa on erilaiset kieliasut. Itselleni helppolukuisin oli vuoden -92 painos. Nyt kun olen lukenut tuota painosta, olen sisäistänyt paljon helpommin Raamatun opetuksia.

Olen myös ottanut ystävieni vinkistä käyttöön ilmaisen kännykkäapplikaation nimeltä Your Version. Se sisältää opettavaisia ja hyödyllisiä suunnitelmia eri teemoista, joiden avulla on helppo tutustua Raamattuun.

Latasin siis itselleni kännykkään maksuttoman Your Versionin ja aloitin suunnitelmien tekemisen. Hyviä suunnitelmia alkuun ovat mm. 

• Kuinka aloittaa Raamatun lukeminen
• Takaisin lähelle Jumalaa
• Vilpitön elämä
• Kasvata uskoasi
• Löydä rauha
• Suhteen aloittaminen Jeesuksen kanssa
• Valittu: Muistuta itseäsi evankeliumista joka päivä

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.

Kirje heprealaisille 4:12

3. Ylistysmusiikin kuunteleminen

Alussa, kun pelko ja ahdistus meinasivat vallata mielen, sain paljon apua ylistysmusiikin kuuntelemisesta. Ylistäminen musiikin avulla on ainakin itselleni se luontevin tapa.

Olen koonnut itselleni Spotifyhin soittolistoja, albumeita ja artisteja, joiden ylistysmusiikki tuo minulle eniten lohtua, tukea, hyvää oloa ja rauhaa. Noita listoja on sitten hyvä laittaa vaikka yöksi korvanapeista soimaan hiljaisella. Omia ehdottomia ylistysmusiikki artisti/albumi-lemppareita ovat:

• Paul Wilbur: Your Great Name
• Petri Kosonen ja Undivided hearts: Kultainen sydän
• Pekka Simojoki: Häikäisevän kirkas sekä Ylistys
• Lauren Daigle: How Can It Be
• Jimmy Needham: Clear The Stage

4. Seurakunnassa käyminen

Tätä minulle sanottiin paljon: älä jää yksin! Vaikka tuntuisi, että kyllä minä itsekin pärjään, niin yksin uskossa eläessä ja ollessa on helpompi liekin sammua. Mutta, kun olen samanlaisten ja samanhenkisten ihmisten seurassa kipinä ei pääse niin herkästi sammumaan, sillä muiden uskovien liekit ruokkivat myös omaa liekkiäni.

Ymmärrän toki, että tämä aika tekee live tapaamisista haastavia, sillä harva seurakunta on auki. (Mikä on aivan järjettömän tylsää.) Mutta omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa: Livenä asiat ovat paljon voimallisempia ja väkevämpiä. 

Etästriimejä katsellessa pääsen kyllä sanan äärelle, mutta kuinka hyvin pystyn keskittymään ja ottamaan sille aikaa. (en oikein hyvin) Etästriimeistä on helppo alkaa lipsumaan ja kun lipsun yhdestä, lipsun herkemmin toisesta ja pian huomaankin, etten ole lukenut Raamattua pariin päivään tai rukoileminen on jäänyt muutaman sanan heippa-lapun kaltaiseksi hätäviestiksi Jumalalle.

Käyn siis seurakunnassa tai olemme koonneet luotettujen uskovien rukousryhmän, jonka kanssa voimme kokoontua Raamatun ja rukouksen äärelle.

5. Palveleminen 

Jeesus sanoi: "Ei Ihmisen Poika tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan" (Mark 10:45).

Palveleminen tarkoittaa aitoa ihmisistä välittämistä ja auttamista. Meidän uskovien tulee palvella. Meillä jokaisella palvelutehtävä on omanlainen. Minä koen, että ainakin nyt voin palvella ihmisiä kirjoittamalla tätä blogia ja jakamalla tätä kautta evankeliumia ja kokemuksiani uskosta niille, jotka sitä haluavat kuulla.

Osa palvelee oman ammattinsa tai vapaaehtoistyön kautta. En kuitenkaan panikoi sen suhteen, että minun pitäisi heti tietää miten juuri minun tulee palvella. Löydän varmasti oman kutsumukseni ja oman tapani ajan kanssa. Meille jokaiselle on Herra antanut lahjan, jota käyttää palvelemiseen.

Mitä ajatuksia tämä postaus sinussa herätti? Kerro ja kommentoi mikä näistä viidestä tavasta on sinulle luontevin tapa olla lähellä Jeesusta?

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille,

jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Aamen.